MIESTEN KANSALAISTALO MATTILA

 

Slovensko

MATTILA, PROSTOR SREČEVANJA MOŠKIH

 

ARVI PIHLMAN
VÄITÖSKIRJATUTKIJA.
TYÖSKENNELLYT MATTILASSA TUTKIMUS- JA ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ.

---

Miesten kansalaistalo Mattila on toiminut Tampereella vuodesta 2011. Mattila on osa Setlementti Tampere ry:n toimintaa ja sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Kansalaistalossa erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevat, eri kieliä puhuvat ja eri-ikäiset miehet tutustuvat toisiinsa, vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, kehittelevät tarpeellisiksi kokemiaan yhteistoiminnan muotoja, opettavat toisilleen monenlaisia taitoja sekä auttavat toisiaan erilaisissa arjen tilanteissa.

Ajatus miesten kansalaistalon perustamisesta syntyi Mattilan yksikönjohtajan Jukka Tukian ja muiden tamperelaisen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n (nykyään Setlementti Tampere ry.) työntekijöiden keskuudessa. Tukia oli työskennellyt erilaisten miesryhmien kanssa väkivaltaan liittyvien kysymysten parissa. Perinteisesti miestyö on keskittynyt miehille tarjottavaan kriisi- tai sosiaalipalveluun. Heräsi kuitenkin ajatus, että voisiko miesten ja heidän läheistensä hyvinvointia edistää kokonaisvaltaisemmin, jos ongelmien sijasta painotettaisiin yhdessä tekemistä ja sitä, mitä annettavaa erilaisilla miehillä voisi olla toisilleen.

Kansalaistaloa suunniteltaessa pidettiin tärkeänä, että toiminta ei saisi olla rajattu vain kriisi- tai ongelmatilanteissa oleville miehille, vaan sen tulisi olla avointa aivan kaikille miehille. Keskeisin periaate oli saada aikaan dialogia ja yhteistoimintaa erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevien miesten välille. Erityisesti nähtiin tarvetta maahan muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden miesten väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistoiminnalle. Lisäksi ajatuksena oli, että mahdollisimman moniääninen keskustelu miesten elämään liittyvistä asioista auttaisi purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miten miesten tulisi elämäänsä elää. Tämän ajateltiin helpottavan sekä miesten että heidän läheistensä elämää. Toiminnan käynnistyttyä ja löydettyä nykyisen muotonsa työntekijät ovat myös entistä tietoisemmin kiinnittäneet huomiota tällaisen toiminnan suomiin mahdollisuuksiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja purkamisessa.

Mattilan toimintafilosofian juuret ulottuvat setlementtiliikkeen alkulähteille 1800-luvun loppupuolen Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Kun setlementtityöntekijät porautuivat aikoinaan teollistumisen ja kaupungistumisen vanavedessä kehkeytyneisiin sosiaalisiin epäkohtiin, he pyrkivät vaikuttamaan vallitseviin olosuhteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin painottamalla ylhäältä alaspäin suuntautuvan auttamisen sijasta vastavuoroista oppimista ja yhteistyötä setlementtien työntekijöiden ja alueen asukkaiden välillä.

Mattilan työntekijät näkevätkin soveltavansa miestyön kentällä perinteistä setlementtityön toimintatapaa, jossa painopiste on asiantuntijavetoisen yksilöiden ohjaamisen sijasta vapaamuotoista osallistumista ja demokraattisuutta painottavassa yhteisöllisessä toiminnassa. Käytännössä Mattilan työntekijät pyrkivät organisoimaan toimintaa, jossa kävijät voivat yhteistyössä toistensa ja työntekijöiden kanssa tehdä tarpeellisiksi katsomiaan asioita. Toiminnan lähtökohtana on, että se rakentuisi kansalaistalossa käyvien miesten ideoiden, tarpeiden ja voimavarojen pohjalta.

Vaikka julkisuudessa miesten kansalaistaloon on kiinnitetty verrattain vähän huomiota, niin nykyään Mattila tunnustetaan miestyötä ja monikulttuurista työtä tekevien ammatillisten tahojen parissa merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi. Vuosien varrella Mattilan keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat olleet erilaiset miestyötä ja monikulttuurista työtä tekevät tahot sekä oppilaitokset, erityisesti Tampereen ammattikorkeakoulu.

Mattilan keskeiset rakenteet ovat löytäneet muotonsa pikkuhiljaa. Avointen ovien aikana kansalaistaloon voi tulla vapaasti viettämään aikaa muiden kävijöiden kanssa tai tutustumaan toimintaan. Miehet voivat kahvitella, pelailla, lukea päivän lehtiä ja keskustella toistensa kanssa. Mihinkään yhteiseen tekemiseen ei kuitenkaan ole pakko osallistua, vaan niin halutessaan kävijä voi vain seurailla sivusta mitä kansalaistalossa tapahtuu. Kenenkään ei myöskään tarvitse kertoa itsestään mitään muille kävijöille tai työntekijöille, ellei halua.

Toimintaryhmissä tehdään yhdessä jotain tarkemmin rajattua toimintaa, jonka nähdään edistävän miesten henkistä tai fyysistä hyvinvointia tai olevan heille muuten tarpeellista. Toimintaryhmät voivat olla kertaluonteisia tilaisuuksia, tai sitten saman asian ympärille kokoonnutaan useampaan otteeseen. Ryhmätoiminta on pitänyt sisällään muun muassa uusien taitojen opettelua, jonkin miesten elämää koskettavan teeman ympärille rakennettuja keskustelutilaisuuksia, liikuntaa, retkiä, suomen kielen kursseja ja talkoita. Ryhmien toteutuksesta vastaavat yhdessä Mattilan työntekijät, kävijät sekä yhteistyötahoja edustavat eri alojen asiantuntijat.

Mattilan Parlamentissa kokoonnutaan ideoimaan, arvioimaan ja kehittämään kansalaistalon toimintaa yhdessä pohtien ja käytännön järjestelyistä neuvotellen. Parlamenttiin ovat tervetulleita kaikki Mattilan kävijät. Tulevaa toimintaa ideoitaessa tai vallitsevia käytäntöjä arvioitaessa pyritään ottamaan kaikkien läsnäolijoiden näkökulmat huomioon, mutta viimekädessä työntekijät kuitenkin tekevät lopulliset päätökset.

Mattilan Aktiivit ovat miehiä, jotka ovat halunneet antaa erityisempää panostustaan kansalaistalon toimintaan. He voivat esimerkiksi ottaa vastuuta talon ylläpitotöistä, kuten kahvinkeitosta ja siivoamisesta, vetää toimintaryhmiä, toimia tulkkeina Parlamentin kokouksissa tai teemakeskusteluissa, tai muilla tavoin rakentaa itselleen erityisempää roolia Mattilan yhteisössä. Työntekijät toimivat Aktiivien mentoreina ja tukijoina.

Huomionarvoista on, että korostaessaan erilaisten näkökulmien ja kokemusten dialogia sekä vastavuoroisten suhteiden rakentumista, Mattila on avannut osallistumisen ja toiminnan mahdollisuuksia monille sellaisille miehille, joiden asema yhteiskunnassa ja tyypillisissä miesten välisissä hierarkioissa on heikko. Erityisesti työelämän ulkopuolella olevien ja vähävaraisten sekä maahanmuuttajien osuus kävijöistä on huomattava. Tällä hetkellä, kun lisääntyneet pakolaismäärät ovat herättäneet paljon huomiota ja huolta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, yksi Mattilan ilmeinen yhteiskunnallinen ulottuvuus on, että se on saanut aikaan arkista kanssakäymistä ja ystävyyttä paikallisten ja pakolaisina maahan tulleiden miesten välille.

---