MATTILA, PROSTOR SREČEVANJA MOŠKIH (MIESTEN KANSALAISTALO MATTILA)

Mattila, prostor srečevanja moških v Tampereju deluje od leta 2011. Mattila je del Settlementti Tampere ry, nevladne organizacije, ki svoje delovanje financira s pomočjo STEA, centra za razdelitev sredstev organizacijam na področju sociale in zdravstva. V Mattila, prostoru srečevanja moških, se moški iz različnih ozadij, različne starosti in v različnih življenskih situacijah ter govoreč različne jezike spoznavajo, izmenjavajo mnenja in izkušnje, razvijajo načine sodelovanja, ki se jim zdijo potrebna in drug drugega učijo različnih veščin ter si pomagajo pri različnih situacijah v vsakdanjiku.

Zamisel o ustanovitvi prostora za srečevanja moških so podali Jukka Tukia, današnji vodja centra, in drugi delavci organizacije Setlementtiyhdistys Naapuri ry (ki se je preimenoval v Settlementti Tampere ry).  Jukka Tukia je delal z različnimi skupinami moških na področju vprašanj nasilja. Delo z moškimi je bilo tradicionalno usmerjeno v ponudbo kriznih ali socialnih storitev. Pojavila pa se je zamisel, ali bi lahko k dobrobiti moških in njihovih bližnjih prispevali bolj celovito, če bi se namesto k problemom usmerili v skupno delovanje in v to, kaj lahko različni moški prispevajo drug drugemu.

Pri načrtovanju prostora za srečevanja moških je bilo pomembno, da naj njegovo delovanje ne bo omejeno le na moške v krizah in s problemi, pač pa naj bo odprto prav za vse moške. Ključen princip je bil vzpostavitev dialoga in sodelovanja med moškimi iz različnih ozadij in v različnih življenjskih situacijah. Še posebej pomembna je bila interakcija in sodelovanje med priseljenci in na Finskem rojenimi moškimi. Hkrati smo želeli, da bi čimvečja raznovrstnost glasov pri pogovorih o stvareh, ki se tičejo življenj moških, pomagala razgraditi stereotipne predstave o tem, kako je treba kot moški živeti. Verjeli smo, da naj bi to olajšalo tako življenje moških kot njihovih bližnjih. Po zagonu Mattile ter po tem, ko je dobila danajšnjo formo, se vse bolj kaže, da taka dejavnost prispeva k preprečevanju in spopadanju z osamljenostjo in izključenostjo.

Filozofske korenine delovanja prostora za srečevanja moških Mattila, segajo v začetke t. i . settlement gibanja konec 19 stoletja v Angliji in Ameriki. Settlement delavci so se takrat spopadali s socialnimi problemi, ki so se pojavili hkrati z industrializacijo in urbanizacijo. Hoteli so vplivati na določene okoliščine in družbene strukture tako, da so namesto hierarhičnih oblik pomoči poudarjali vzajemno učenje in sodelovanje med settlement delavci ter prebivalci območja.

Delavci Mattilla prostora za srečevanja moških pri svojem delu aplicirajo tradicionalni settlement način delovanja, kjer poudarek ni toliko na vodenju posameznih strokovnjakov, temveč na prostovoljnem sodelovanju in skupnostnem delovanju s poudarkom na demokratičnosti. V praksi delavci Mattile težijo k organizaciji takih dejavnosti, v katerih lahko obiskovalci skupaj drug z drugimi in delavci delajo, kar se jim zdi potrebno. Izhodišče je, da dejavnost izvira iz idej, potreb in resursov moških obiskovalcev Mattile.[1]

Čeprav je bil Mattila prostor za srečevanja moških v javnosti deležen malo pozornosti, dandanes strokovnjaki s področja dela z moškimi in na področju multikulturnega dela pripoznavajo Mattilo kot pomemben lokalni dejavnik. Ključne institucije, s katerimi je Mattila prostor srečevanja moških do sedaj sodeloval, so različni dejavniki s področja multikulturnega dela in dela z moškimi ter edukacijske institucije, še posebej TAMK[2], visoka šola v Tampereju.

[1] Poleg Mattile, ki je prostor srečevanja moških, delujejo na Finskem v okviru različnih settlement-organizacij tudi prostori srečevanj za deklice, prostori srečevanj za dečke in prostori srečevanj za ženske. (op.prev.)

[2] Tampere Univesity of Applied Sciences.

Počasi so se izoblikovale ključne strukture prostora za srečevanja moških. Med dnevi odprtih vrat lahko preživljate čas z drugimi obiskovalci Mattile ali pa spoznavate njegovo delovanje. Moški lahko pijejo kavo, igrajo družabne igre, berejo dnevni časopis in se pogovarjajo. Sodelovanje v skupnih dejavnostih ni nujno. Če obiskovalec tako želi, lahko dogajanje v Mattili samo opazuje s strani. Nikomur ni treba povedati drugim obiskovalcem ali delavcem o sebi ničesar, če ne želi.  

V delovnih skupinah se skupaj ukvarjamo z nečim, za kar menimo, da potrebujemo ali da prispeva k psihični ali fizični dobrobiti moških. Delovne skupine so lahko enkratne prireditve, ali pa večkratna srečevanja na isto temo. V delovnih skupinah se med drugim učimo novih spretnosti, pogovarjamo o neki temi, ki se tiče življenja moških, se ukvarjamo s športom, gremo na izlete, se učimo finskega jezika in drug drugemu pomagamo. Za organizacijo delovnih skupin so odgovorni delavci Mattile, njegovi obiskovalci ter različni strokovnjaki.

V Mattila Parlamentu se zbiramo z namenom izmenjave idej, evaluacije in razvijanja delovanja Mattile, pri čemer skupaj razmišljamo in se pogajamo glede praktične organizacije. V Parlament so dobrodošli vsi obiskovalci Mattile. Pri načrtovanju prihodnjih dejavnosti in ocenjevanju obstoječih praks težimo k temu, da bi upoštevali zorne kote vseh sodelujočih, toda nazadnje so vendarle delavci tisti, ki sprejemejo končne odločitve.

Aktivisti Mattile so moški, ki želijo še posebej prispevati k delovanju prostora za srečevanja moških. Lahko na primer prevzamejo odgovornost za vzdrževalna dela, kuhanje kave in čiščenje, vodenje delovnih skupin, tolmačenje na zasedanjih Parlamenta ali tematskih pogovorih, ali kako drugače sebi ustvarijo posebno vlogo v Mattila skupnosti. Delavci so jim mentorji in jih podpirajo.

Opazili smo, da je Mattila s poudarjanjem različnih zornih kotov, dialoga in gradnje vzajemnih medosebnih razmerij, omogočila participacijo in delovanje veliko tistim moškim, ki imajo nizek položaj v družbi in v tipičnih hierarhijah med moškimi. Še posebej visok je delež tistih moških, ki niso vključeni v trg dela, revnih in priseljencev. V tem trenutku, ko je povečano število beguncev vzbudilo veliko pozornosti in skrbi tako na Finskem kot tudi v Evropi, je ena od najočitnejših prednosti Mattila prostora za srečevanja moških to, da je uspel pri vzpostavljanju vsakodnevnih stikov in prijateljstev med lokalnimi moškimi in tistimi, ki so sem prišli kot begunci.

Arvi Pihlman, doktorski raziskovalec, sodelavec pri raziskovalnih in strokovnih nalogah Mattila prostora za srečevanja moških

MIESTEN KANSALAISTALO MATTILA

Miesten kansalaistalo Mattila on toiminut Tampereella vuodesta 2011. Mattila on osa Setlementti Tampere ry:n toimintaa ja sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Kansalaistalossa erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevat, eri kieliä puhuvat ja eri-ikäiset miehet tutustuvat toisiinsa, vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, kehittelevät tarpeellisiksi kokemiaan yhteistoiminnan muotoja, opettavat toisilleen monenlaisia taitoja sekä auttavat toisiaan erilaisissa arjen tilanteissa.

Ajatus miesten kansalaistalon perustamisesta syntyi Mattilan yksikönjohtajan Jukka Tukian ja muiden tamperelaisen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n (nykyään Setlementti Tampere ry.) työntekijöiden keskuudessa. Tukia oli työskennellyt erilaisten miesryhmien kanssa väkivaltaan liittyvien kysymysten parissa. Perinteisesti miestyö on keskittynyt miehille tarjottavaan kriisi- tai sosiaalipalveluun. Heräsi kuitenkin ajatus, että voisiko miesten ja heidän läheistensä hyvinvointia edistää kokonaisvaltaisemmin, jos ongelmien sijasta painotettaisiin yhdessä tekemistä ja sitä, mitä annettavaa erilaisilla miehillä voisi olla toisilleen.

Kansalaistaloa suunniteltaessa pidettiin tärkeänä, että toiminta ei saisi olla rajattu vain kriisi- tai ongelmatilanteissa oleville miehille, vaan sen tulisi olla avointa aivan kaikille miehille. Keskeisin periaate oli saada aikaan dialogia ja yhteistoimintaa erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevien miesten välille. Erityisesti nähtiin tarvetta maahan muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden miesten väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistoiminnalle. Lisäksi ajatuksena oli, että mahdollisimman moniääninen keskustelu miesten elämään liittyvistä asioista auttaisi purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miten miesten tulisi elämäänsä elää. Tämän ajateltiin helpottavan sekä miesten että heidän läheistensä elämää. Toiminnan käynnistyttyä ja löydettyä nykyisen muotonsa työntekijät ovat myös entistä tietoisemmin kiinnittäneet huomiota tällaisen toiminnan suomiin mahdollisuuksiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja purkamisessa.

Mattilan toimintafilosofian juuret ulottuvat setlementtiliikkeen alkulähteille 1800-luvun loppupuolen Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Kun setlementtityöntekijät porautuivat aikoinaan teollistumisen ja kaupungistumisen vanavedessä kehkeytyneisiin sosiaalisiin epäkohtiin, he pyrkivät vaikuttamaan vallitseviin olosuhteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin painottamalla ylhäältä alaspäin suuntautuvan auttamisen sijasta vastavuoroista oppimista ja yhteistyötä setlementtien työntekijöiden ja alueen asukkaiden välillä.

Mattilan työntekijät näkevätkin soveltavansa miestyön kentällä perinteistä setlementtityön toimintatapaa, jossa painopiste on asiantuntijavetoisen yksilöiden ohjaamisen sijasta vapaamuotoista osallistumista ja demokraattisuutta painottavassa yhteisöllisessä toiminnassa. Käytännössä Mattilan työntekijät pyrkivät organisoimaan toimintaa, jossa kävijät voivat yhteistyössä toistensa ja työntekijöiden kanssa tehdä tarpeellisiksi katsomiaan asioita. Toiminnan lähtökohtana on, että se rakentuisi kansalaistalossa käyvien miesten ideoiden, tarpeiden ja voimavarojen pohjalta.

Vaikka julkisuudessa miesten kansalaistaloon on kiinnitetty verrattain vähän huomiota, niin nykyään Mattila tunnustetaan miestyötä ja monikulttuurista työtä tekevien ammatillisten tahojen parissa merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi. Vuosien varrella Mattilan keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat olleet erilaiset miestyötä ja monikulttuurista työtä tekevät tahot sekä oppilaitokset, erityisesti Tampereen ammattikorkeakoulu.

Mattilan keskeiset rakenteet ovat löytäneet muotonsa pikkuhiljaa. Avointen ovien aikana kansalaistaloon voi tulla vapaasti viettämään aikaa muiden kävijöiden kanssa tai tutustumaan toimintaan. Miehet voivat kahvitella, pelailla, lukea päivän lehtiä ja keskustella toistensa kanssa. Mihinkään yhteiseen tekemiseen ei kuitenkaan ole pakko osallistua, vaan niin halutessaan kävijä voi vain seurailla sivusta mitä kansalaistalossa tapahtuu. Kenenkään ei myöskään tarvitse kertoa itsestään mitään muille kävijöille tai työntekijöille, ellei halua.

Toimintaryhmissä tehdään yhdessä jotain tarkemmin rajattua toimintaa, jonka nähdään edistävän miesten henkistä tai fyysistä hyvinvointia tai olevan heille muuten tarpeellista. Toimintaryhmät voivat olla kertaluonteisia tilaisuuksia, tai sitten saman asian ympärille kokoonnutaan useampaan otteeseen. Ryhmätoiminta on pitänyt sisällään muun muassa uusien taitojen opettelua, jonkin miesten elämää koskettavan teeman ympärille rakennettuja keskustelutilaisuuksia, liikuntaa, retkiä, suomen kielen kursseja ja talkoita. Ryhmien toteutuksesta vastaavat yhdessä Mattilan työntekijät, kävijät sekä yhteistyötahoja edustavat eri alojen asiantuntijat.

Mattilan Parlamentissa kokoonnutaan ideoimaan, arvioimaan ja kehittämään kansalaistalon toimintaa yhdessä pohtien ja käytännön järjestelyistä neuvotellen. Parlamenttiin ovat tervetulleita kaikki Mattilan kävijät. Tulevaa toimintaa ideoitaessa tai vallitsevia käytäntöjä arvioitaessa pyritään ottamaan kaikkien läsnäolijoiden näkökulmat huomioon, mutta viimekädessä työntekijät kuitenkin tekevät lopulliset päätökset.

Mattilan Aktiivit ovat miehiä, jotka ovat halunneet antaa erityisempää panostustaan kansalaistalon toimintaan. He voivat esimerkiksi ottaa vastuuta talon ylläpitotöistä, kuten kahvinkeitosta ja siivoamisesta, vetää toimintaryhmiä, toimia tulkkeina Parlamentin kokouksissa tai teemakeskusteluissa, tai muilla tavoin rakentaa itselleen erityisempää roolia Mattilan yhteisössä. Työntekijät toimivat Aktiivien mentoreina ja tukijoina.

Huomionarvoista on, että korostaessaan erilaisten näkökulmien ja kokemusten dialogia sekä vastavuoroisten suhteiden rakentumista, Mattila on avannut osallistumisen ja toiminnan mahdollisuuksia monille sellaisille miehille, joiden asema yhteiskunnassa ja tyypillisissä miesten välisissä hierarkioissa on heikko. Erityisesti työelämän ulkopuolella olevien ja vähävaraisten sekä maahanmuuttajien osuus kävijöistä on huomattava. Tällä hetkellä, kun lisääntyneet pakolaismäärät ovat herättäneet paljon huomiota ja huolta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, yksi Mattilan ilmeinen yhteiskunnallinen ulottuvuus on, että se on saanut aikaan arkista kanssakäymistä ja ystävyyttä paikallisten ja pakolaisina maahan tulleiden miesten välille.

Arvi Pihlman, väitöskirjatutkija. Työskennellyt Mattilassa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä.